Joskus mä olin tosi surullinen, yksinäinen, sulkeutunut. Mä vaan halusin et mun elämä muuttuisi, haaveilin että kaikki olisi äkkiä vaan paremmin. Halusin olla onnellinen.
Mutta fakta on, että muutos ei tule yllättäen. Yhtenä päivänä sitä vaan tajuaa, että hiljalleen kaikki on hetki hetkeltä muuttunut paremmaksi. Oon ollut jo pitkään ihan älyttömän onnellinen. Kaikista ongelmista ei pääse ikinä eroon, mutta kun vertaa millainen olin vaikka vain vuosikin sitten ja nyt... Olin ihan toinen ihminen. Saattaisin kokea oloni hölmöksi sen tähden, mutta mä en ole vastuussa mulle tapahtuneista asioista. Tärkeintä on, että nyt mä voin hyvin. Olen onnistunut herättämään positiivisen, iloisen elämänasenteeni jostain syvältä sisältäni. Oon löytänyt itseni, ja olen (yleensä) todella ylpeä siitä kuka oon.
Siperia opettaa.
Minä pienenä - quality artist since 1996.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti