"Mi gran ídolo se llama Patrick Wolf. Es un cantante inglés. Me encanta su música pero es muy original y genial. Tiene 29 años y su cumpleaños es un mes antes mi cumpleaños. Sus discos se llaman Lycanthropy, Wind in the Wires, The Magic Position, The Bachelor, Lupercalia y Sundark and Riverlight. Yo tengo The Magic Position, The Bachelor y Sundark and Riverlight. Me pareca The Bachelor es el mejor aunque me encantan todos. Patrick me parece muy simpático. Su concierto es el mejor día de mi vida. Dos mis amigas son fanaticás tambien y vamos a ir a su concierto más tarde."

Upea espanjan kirjoitelmani; tähän asti toinen koulutekstini Patrick Wolfista. Olen päättänyt kirjoittaa aina Patrickista, jos se sopii tehtävänantoon. Es mi ídolo! Tuskin nuo 103 sanaa (joista osa on englanninkielisiä levynnimiä trolololol) ovat läheskään virheettömät, mutta olen kyllä aika ylpeä. Hah! Ja jotain oon sentään tänään saanut tehtyä, vaikka suunnitelmissa oli vaikka mitä koulupanostusta... Ehkä vielä tässä illalla räpellän jotain muutakin, kuten maantiedon kotitehtävän, jonka palautuspäivä lähentelee uhkaavasti.

It's a new life for me

 

Hiihtoloman viimeinen päivä, vähän kipeä olo, mutta niin harmoninen hassu onnellisen haikea tunne... Viikko on ollut ihana, oikeasti yksi parhaista ikinä, joskin kiireinen. Tänään mä siis vaan lepäilen ja fiilistelen ja kuuntelen musiikkia ja luen A Dance With Dragonsia. Miten niin mun piti lukea kemiaa, koska en ihan oikeasti osaa? Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja tällä hetkellä kemia ei ole lähelläkään prioriteettilistani kärkeä.
 

Olen sisustanut vähän seiniäni, pyhitin Patrickille yhden vaatekaappini ovista: Hesarista leikattu lehtijuttu, printattu kuva, keikkalippuni. Toiseen oveen alan keräämään Tulen ja jään laulu/Game of Thrones -juttuja, siihen päätyi Metro-lehdestä leikkaamani vanha Richard Maddenin haastattelu sekä pari Desucon Frostbitestä viikko sitten ostamaani korttia. Aamulla kävin ihanan auringonpaisteisella lenkillä merenrannalla. Veljeni (jonka tajusin olevan viisitoista päivää vanhempi kuin Patrick Wolf, hah) pitäisi tulla tänään käymään, nyt olen yksin eläinten kanssa kun äitikään ei vielä ole tullut kotiin. Inspiroi, minulla on suunnitelmia elämälleni, Patrick Wolf, Patrick Wolf, tänään maailma on uusi hui.

What brings you joy, will take your tears

Olen hämmentynyt. Keikka oli ihan täydellinen, täydellinen! Ja nyt se on vaan... ohi? Mihin aika kului? Itkemisen aloitin jo matkalla keikkapaikalle: näin Twitteristä, miten Patrick oli juomassa rommia satamassa... Helsingin satamassa, minun satamassani, minun kotikaupungissani. Se oli absurdi tunne. Keikan aikana itkin niin paljon. Patrickin esiintyminen oli aivan mahtavaa, en ymmärrä miten se vaan soittaa kaikkia niitä soittimia (paitsi ukulelea se ei tällä kertaa soittanut, olin vähän pettynyt! odotin alusta asti, että se nostaisi juuri sen kauniin soittimen kauniisti kauniisiin käsiinsä ja soittaisi kauniita kappaleitaan sillä) niin helposti. Ja se laulu. Ja kaikki. Aluksi Patrick sanoi aina vain "thank you" biisien jälkeen, mutta myöhemmin se alkoi tarinoimaan ja oli niin ihana. ;___; ♥

(ehkä mä vaan nyt kuvittelen, mutta musta oikeesti näytti välillä, että se katsoisi suoraan muhun? istuttiin tokassa rivissä, mä vähän vinosti oikeella siitä. paljon se piti kyllä silmiään kiinni)

Ostin kiertuepaidan (nyt jo päällä ♥) ja sain ovesta tuon kuvassa näkyvän lappusen, hihi. Keikalta en edes yrittänyt saada kuvia, odotellessa kuvasin lavalla odottavia soittimia ja totesin, ettei siitä tule mitään. Harkitsen tällä hetkellä vakavasti koulun lopettamista ja loppuelämäni pyhittämistä Patrick Wolfin seuraamiselle minne ikinä se meneekään.

Apua. En tule saamaan yöllä unta.

My blood beats black tonight

 Tänään on se päivä,

jota olen odottanut siitä asti,

kun reilu vuosi sitten asetin kuulokkeet korvilleni

ja kuulin The Bachelorin ensimmäistä kertaa.

Se päivä vuosi sitten vaikutti minuun ihan oikeasti,

se muutti jotain sisälläni. Tämäkin muuttaa, luulen: 

minä näen Hänet, kuulen hänen laulavan,

hengitän samaa ilmaa. Tulen sekoamaan.

Jännittää.

Pyhä Patrick

Patrick. Wolf. Tulee. Suomeen. Keikalle. Helmikuussa. Ja. Mulla. On. Lippu. Toiseen. Riviin. ♥

En vaan usko tätä.

Ei mul muuta.

(huomio tämä video on kuusi vuotta vanha, siksi ei niin laadukas - mutta on se kyllä erittäin sympaattinen)

Aina vaan kaipaa, vaikka on saanut niin paljon

Syysloma. Pidin perjantaina hauskaa parin ihanan ihmisen kanssa, lauantaina suuntasin kohti Lahtea ja Hair-musikaalia. Se oli loistava, hyväntuulinen, ihana... Vietin kaverini luona muutaman päivän, kävin vanhassa koulussani (se koulupäivä ei itseasiassa ollut kaikin puolin niin onnistunut, vaikka olikin ihanaa nähdä paria kaveria pitkästä pitkästä aikaa), tulin eilen kotiin ja tänään olin parhaan ystäväni kanssa. Huomenna menen järjestelemään yhtä tapahtumaa, samoin perjantaina, ja sitten onkin iso kysymysmerkki. Tekisi mieli tehdä jotain kivaaKIVAA, mutten oikein tiedä mitä ja toisaalta tekisi myös mieli vain nukkua... Kaverin luona en herkkäunisena tietenkään saanut niin hyvin unta ja eilen valvoin yöllä (hei olen todella viisas!!).

Tänään kävin noutamassa myös Patrick Wolfin levyn Sundark and Riverlight. Siihen on kerätty kappaleita kymmenvuotiselta uralta akustisina, uusina sovituksina. Se oli aivan loistava, pari kertaa ehdin kummatkin levykkeet taaplata läpi ja ihhhhh yksinkertaisesti rakastan sitä miestä, sen tyyliä, niitä tunteita mitä kappaleet herättävät mussa. ♥