Viime kirjoituksesta on taas ihan hirveän kauan ja musta tuntuu että mulla on ihan hirveän paljon ajatuksia, joista haluaisin kirjoittaa kunnolla ja rauhassa, mutta mulla on just nyt tosi hyperaktiivinen olo. Skotlannista täytyy kai vähän mainita: heti kun astuin ulos koneesta, tunsin olevani kotona. Oli helppo olla, hyvä olla. Tuli ikävä takaisin jo ennen kotiinpaluuta. Kyllä minä sinne haluan. Nyt tiedän mitä menetän jos jään. Jotenkin entistä tyynempi olo tulevaisuuden suhteen, kun tietää mitä haluaa. Tavoitteet on selvät, toinen juttu on niiden saavuttaminen; mutta mulla on aika hyvä tuuri ja mä olen aika hyvä muutenkin. Aika sujuvasti on kuluneet nää kevät-/kesäpäivät.

Sain lopulta kamerani huoltoon, joten tässä nyt pari onnetonta puhelinteinipeili(/tietokoneennäyttö)kuvaa. Ensimmäisessä näkyy Alice takes a trip -merkkinen susimekko, josta haaveilin: ihana äitini osti sen mulle. "Jokainen tyttö tarvitsee joskus kalliita mekkoja." Toisessa minä ja kesäpäivän laatutekemistä: X-Menit. Maratoonasin kaikki leffat sopivasti Days of Future Pastia ennen ja pääsin heti viime keskiviikkona senkin katsomaan. Harmittaa kun en aikaisemmin ole niitä katsonut, rakastuin täysin.

Housuongelmia

Farkut Monki; villapaita Polkashop

Housut on alkanut vihata mua, joten päätin alkaa vihata housuja. Viimeaikaisia housuseikkailuja: olin juuri kehunut, miten yhdet ihanat housuni ovat kestäneet pitkään ja olleet kalliin hintansa väärti, kun seuraavana päivänä ne repesivät. Ajattelin, ettei se haittaa, korjaan ne kyllä - no koira päättikin natustaa ne täysin käyttökelvottomiksi. Lahkeissa olevat vetoketjut hajoilevat, huonolaatuiset farkut kuluvat ja repeilevät (koska köyhänä en viitsi ostaa kalliimpia)... Noh, onneksi pari hyvääkin housuseikkailua sekaan mahtuu: sain kaverini vanhat punaiset farkut ja löysin tällä viikolla Monkista ihanat farkut tarjouksesta kuudella eurolla (kuvassa), ei paha!

Paras ratkaisu housuongelmiin on toki niiden käyttämättömyys. Sain samaiselta farkkulahjoittajakaveriltani tänä viikonloppuna kasan vanhoja ihania vaatteita, mukana myös erittäin sievä mekko - aion ruveta käyttämään enemmän hameita ja mekkoja. Se oli lupaus. Heiluvista helmoista tuleekin paljon parempi mieli, kun puristavista housunlahkeista.

Pitäisi ihan oikeasti vihdoin päivittää kaappi uuteen uskoon: liikaa vaatteita lojuu ympäriinsä käytön puutteessa. Olen jo eritellyt pari pussia myytäväksi, mutta laiskuus iski enkä saanut aikaiseksi hankkiutua niitä eroon.

Mä haluun

1. Söpöjä mekkoja

Bank Fashion // Black Milk Clothing // Polkashop

2. Lukea mielenkiintoiselta vaikuttavia kirjoja

Rainbow Rowell: Fangirl

Tästä on puhuttu. Toisaalta oon just sen takia vähän epäluuloinen: esimerkiksi olin aivan varma John Greenin käännyttävän minut takaisin nuortenkirjojen pariin, mutta kun aloitin Looking For Alaskan... Se ei ollut yhtään minun tyyppiseni, lopetin sen kesken. (Haluaisin vielä yrittää lukea The Fault In Our Starsin koska se vaikuttaa ihanalta, mutta vähän pelottaa miten käy. Haluaisin pitää siitä niin paljon.) Mutta ainakin tässä on söpö kansi ja viimeaikoina olen antanut itselleni luvan katsoa asioita pelkän ulkoasunkin mukaan, koska hyvän kannen pitäisi kertoa kyllä tarvittavan kirjasta. Luulisin, että tämä nyt ainakin on ihan mielenkiintoinen, vaikkei ehkä edes hyvä.

Jandy Nelson: I'll Give You The Sun

John Green ei saanut minua suhtautumaan korrektimmin nuortenkirjoihin, mutta Jandy Nelsonin esikoisromaani The Sky Is Everywhere sen sijaan lensi salamana lempikirjoihini - vaikka sisälsikin jonkinverran ärsyttävää teiniromanssia. Minulla ei ole mitään hajua mistä tämä uusi romaani tulee kertomaan, mutta sillä ei ole oikeasti mitään väliä. The Sky Is Everywheren salaisuus piili kauniissa kielessä: kirjailija on runoilija, ja sen kuuli. Kirja oli upeita oivalluksia ja kauniita lauseita täynnä, joten luottoa seuraavaankin kirjaan on ja paljon (ja taas, söpö kansi!). En malta odottaa julkaisua, se on tietojeni mukaan tulossa syyskuussa.

3. GUARDIANS OF THE GALAXYN TRAILERIN. NYT. HETI.

Tätä ei tarvitse onneksi odottaa enää kauaa - traileri julkaistaan tänään Jimmy Kimmel Show'ssa. Mutta hiton aikaerot: Suomessa kello onkin 6:35 aamulla. Huomenna. Olen odottanut traileria innolla ja ollut hermostunut ja epätietoinen ja hämmentynyt. Pian odotus palkitaan. (mun pitäisi varmaan kirjoittaa kokonainen postaus siitä, miksi tämä leffa saa mut innostumaan näin kamalasti)

4. Tatuoinnin 

Mielellään tekijänä Sasha Unisex, jonka kätösistä tuo ylempi kuva on syntynyt (en kehdannut ottaa kuvaa, jossa valmis tatuointi näkyi asiakkaan iholla). Rakastan vain tuota tyyliä niin paljon. Oih. OIH! Ehkä vielä jonakin päivänä odottaa reissu Pietariin tatuointia ottamaan!

5. Seikkailla

Syön suklaata ja leikin että kaikki on hyvin

Taas yksi päivä kuluu, aurinko alkaa jo laskea, mitään ei ole tapahtunut, aika vaan valuu eteenpäin. Kohta pitäisi ruveta tekemään hommia, päätin tehdä espanjan kirjoitelman ja maantiedon kotitehtävän jo tänään, ja lueskella vielä hiukan kemiaa. Aamulla ryöstin mun vaatteiden sekaan eksyneen veljeni paidan, se on aika kiva ja sai kehuja. Tuntui mukavalta olla välillä jonkun toisen vaatteissa. Varsinkin, kun olen taas vähän hukannut itseni. Kaikki tuntuu oudolta, väärältä, en pääse karkuun omasta päästäni. Pitäisi varmaan pikkuhiljaa huolestua, mutta energia ei vaan riitä siihen(kään).

    Koulun jälkeen ostin tarjouksesta suklaata ja colaa. Mulla alkaa olla jo pieni kokoelmä erilaisia alumiinipulloja cokista, ne on aika kivoja oikeesti. Ceppo on söpö. Näin yöllä kahta unta, joista toisessa en tainnut olla olemassa. Unen henkilöt olivat Alaskassa ja mä mietin taas, että pitäisi lukea John Greeniä. Rakastan "Looking For Alaska" -nimeä niin paljon.

Hampaita pestäkseni kai elän

Aamulla en löytänyt kiireessä farkkujani, joten piti vetää sen sijaan paksut sukkahousut ja shortsit jalkaan. Mua sanottiin söpöksi ja olin iloinen. Vähän hassu fiilis ollut koko päivän, kovin outoa tämä elämä ihan oikeesti. Ei enää vituta, vaikka oonkin aika kävelevä katastrofi. Välillä toivoisi, et asiat ois vaan yksinkertaisempia ja helpompia. Kaikki on kai kuitenkin ihan hyvin, sittenkin, vähän erilaista vain ja kyllä mä ehkä vielä opin käsittelemään tunteitani, tietämään mitä mun päässäni oikeesti liikkuu. Tein kemian kotitehtävän, kuuntelin Olavi Uusivirtaa ja itkin. On niin helppoo olla onnellinen herättää paljon ei niinkään hyviä muistoja, mutta nyt se antoi mulle voimaa.

Olavi Uusivirta - Irrallaan

Muutama pointti:
- elämääni on tullut ehkä maailman vittumaisin ihminen. APUA. ja mun pitäs tulla sen kanssa ihan oikeesti toimeen.
- identiteettikriisi vol 33958939252058358032
- vietin viime viikolla liikaa aikaa pikaruokapaikoissa
- keskiviikkona Les Misérables!
- haluaisin sanoa jotain oikeesti älykästä ja henkevää, mutten osaa. hups.
- kouluun panostaminen on yliarvostettua
- elämääni on tullut myös mm. taikasusi. pidän siitä paljon enemmän kuin aluksi mainitsemastani vittupäästä.
- villasukat ♥

Kaikki alkaa nollasta ja jatkuu niin kauas, kuin jaksan juosta

 
Mä nyt tiedän mitä mä halua, ehkä tai ehkä ei, mutta kuitenkin edes vähäsen. Se on tietämisen vapautta, mutta myös tietämättömyyden - mitä vain voi tapahtua, milloin vain. Uudet tuulet voi hyökätä mun kimppuun niin kuin hirmumyrskyt, mutta koska mulla on betonikengät varastossa, mä pysyn paikoillani ja sitten mä lennän pois ja nauran. Hahhahahaa! Oikea suunta mulla joka tapauksessa on, kai. Ja ainakin mulla on nyt kirjahyllyt ja kaunis seinä.

Just nyt mua inspiroi mun karvahattuni, ihmiset joita en tunne, kirjeet, fisheye, Lontoo, sanojen taivuttelu, kaksi euroa maksanut kesäinen toppi Monkista, The Sims 3 Supernatural ja marjarahka, jossa on suklaahippusia. Kirjoitan "koko ajan" äikän projektikirjoitelmaa. Huomenna mä käyn hakemassa mun täydellisen laukkuni suutarilta ja ostelemassa kirjekuoria sun muuta. Sitten kirjoitan kirjeen eräälle tytölle, jolla on kaunis nimi ja hauska osoite. Kirjoitan myös kesätyöhakemuksen ja nostan peukut pystyyn.

Kovin supranormaali perjantai

Minulla on pienet aivot, mutta paljon ajatuksia, jotka eivät löydä oikeita paikkojaan mieleni lokeroissa. Ne harhailevat, ryömivät, heiluvat, irvistelevät, nauravat. Jotkut ehkä jopa itkevät, mutta minä puolestani olen onnellinen. Keltaiset vaahteranlehdet saivat kylmän lumipeitteen, ja mä mietin miten pukeutuisin koulun halloweeneja varten. En ookkaan tätä iltaa ihan yksin, veli tulee myöhemmin tänne.

Toi neule on se, jonka ostin hirveen halvalla keskiviikkona. Puput on pääsiäismunista, jotka ostin eilen. Oikeenpuolimmaisen nimi on Vili ja se on mun maskotti. Jouduin käyttämään vanhaa kameraani, koska en ollut muistanut ladata akkua, hirvee ku se tuntuu huonolaatuiselta!

PS. loin blogin pelkille luoville teksteilleni, niin kuin suunnittelinkin! just nyt säädän ulkoasun kanssa, kohta heittelen sinne pari vanhaa tekstiä... tervetuloa lukemaan ja antamaan palautetta!

Ihan vähän vaan rappiolla, mut ei kai se haittaa

  Henskelit h&m, raidallinen paita 1,50 € ja ilmainen Quidditch-paita  (siinä oli iso tahra, leikkasin printin erikseen ja ompelen sen johonkin toiseen paitaan) kierrätyskeskuksesta, toppi monkista.

Tänään olen väistellyt velvollisuuksia ja tehnyt hyviä ostoksia. Heittänyt tavaroita jo ennestään sekaisin olevan huoneeni lattialle. Pelannut simssiä. Kuunnellut musiikkia. Kävellyt kaupungissa. Mennyt monta kertaa harhaan ja katsellut kaloja. Hipelöinyt joulukoristeita. Lukenut vanhoja tekstejäni, ja huomannut, että ne ovat ihan hyviä. Rakastanut Helsinkiä. Morkkistellut laiskuuttani. Palellut ja voinut pahoin. Iloinnut ilman syytä. Käynyt söpössä sisustuskaupassa ja syönyt keksejä. Lukenut horoskooppeja. Haistellut syksyn tuoksua. Keskustellut yksisarvisista. Katsonut America's Best Dannce Crew'ta. Haaveillut ja hymyillyt.

Kaiken kaikkiaan oli hyvä päivä.