Viime kirjoituksesta on taas ihan hirveän kauan ja musta tuntuu että mulla on ihan hirveän paljon ajatuksia, joista haluaisin kirjoittaa kunnolla ja rauhassa, mutta mulla on just nyt tosi hyperaktiivinen olo. Skotlannista täytyy kai vähän mainita: heti kun astuin ulos koneesta, tunsin olevani kotona. Oli helppo olla, hyvä olla. Tuli ikävä takaisin jo ennen kotiinpaluuta. Kyllä minä sinne haluan. Nyt tiedän mitä menetän jos jään. Jotenkin entistä tyynempi olo tulevaisuuden suhteen, kun tietää mitä haluaa. Tavoitteet on selvät, toinen juttu on niiden saavuttaminen; mutta mulla on aika hyvä tuuri ja mä olen aika hyvä muutenkin. Aika sujuvasti on kuluneet nää kevät-/kesäpäivät.
Sain lopulta kamerani huoltoon, joten tässä nyt pari onnetonta puhelinteinipeili(/tietokoneennäyttö)kuvaa. Ensimmäisessä näkyy Alice takes a trip -merkkinen susimekko, josta haaveilin: ihana äitini osti sen mulle. "Jokainen tyttö tarvitsee joskus kalliita mekkoja." Toisessa minä ja kesäpäivän laatutekemistä: X-Menit. Maratoonasin kaikki leffat sopivasti Days of Future Pastia ennen ja pääsin heti viime keskiviikkona senkin katsomaan. Harmittaa kun en aikaisemmin ole niitä katsonut, rakastuin täysin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti